Amurinleopardi

Nykymaailmassa Amurinleopardi on aihe, joka on saanut suurta merkitystä ja kiinnostusta eri alueilla. Olipa kyse sen vaikutuksesta yhteiskuntaan, sen vaikutuksesta populaarikulttuuriin tai sen merkitykseen historiassa, Amurinleopardi on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykyiseen kehitykseensä Amurinleopardi on ollut tutkimuksen, keskustelun ja kiistan kohteena, mikä on synnyttänyt lukemattomia erilaisia ​​mielipiteitä ja näkökulmia. Tässä artikkelissa tutkimme Amurinleopardi:n eri puolia, analysoimme sen vaikutuksia ja keskustelemme sen merkityksestä nykyisessä kontekstissa.
Amurinleopardi
Uhanalaisuusluokitus

Äärimmäisen uhanalainen

Äärimmäisen uhanalainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Petoeläimet Carnivora
Heimo: Kissaeläimet Felidae
Suku: Suurkissat Panthera
Laji: Leopardi pardus
Alalaji: orientalis
Kolmiosainen nimi

Panthera pardus orientalis
( Schlegel, 1857)

Katso myös

  Amurinleopardi Wikispeciesissä
  Amurinleopardi Commonsissa

Amurinleopardi (Panthera pardus orientalis) on maailman harvinaisin kissapeto. Amurinleopardeja on luonnossa jäljellä enää noin 60–100 yksilöä. Amurinleopardi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi.

Ulkonäkö ja koko

Amurinleopardilla on suuremmat tummat pilkut kuin muilla leopardin alalajeilla. Amurinleopardin karva on kesällä 2,5 cm pitkä, talvella jopa seitsemänsenttinen. Turkin tummien pilkkujen välinen alue on kesällä kullanruskea, talvella kermanvalkoinen. Naaras painaa 25–45 kiloa, uros 32–48 kiloa.

Levinneisyys ja kanta

Amurinleopardeja eli aiemmin Korean niemimaalla ja Koillis-Kiinassa, mutta nykyään niitä tavataan luonnossa ainoastaan Venäjän Kaukoidässä. Kantaa on pienentänyt etenkin salametsästys sekä liiallinen elinalueiden pirstoutuminen. Amurinleopardia on metsästetty sen kauniin turkin takia sekä kiinalaisen lääketieteen tarpeisiin.

Amurinleopardin suojelemiseksi on tehty paljon työtä, ja sen ansiosta lajin luonnossa elävä kanta on noussut 30:stä noin 80:een. Geneettinen vaihtelu näin pienen kannan sisällä on vähäistä, ja yksittäinen onnettomuus kuten iso metsäpalo tai epidemia voi hävittää eläimen sukupuuttoon sen luontaisilta elinalueilta.

Maailman eläintarhoissa amurinleopardeja on noin 200, joista Euroopassa puolet. Suomessa amurinleopardin voi nähdä Korkeasaaren eläintarhassa. Korkeasaaren mukaan täysin puhtaita amurinleopardeja on vain muutamia yksilöitä tarhoissa näistä määristä. Tarhakantoihin muualle maailmaan on lähinnä risteytynyt pohjoiskiinalaista Panthera pardus japonensis -alalajia. Eurooppalaiset eläintarhat pitävät yllä amurinleopardien suojeluohjelmaa, johon myös Korkeasaaren eläimet kuuluvat.

Lähteet

Aiheesta muualla