Nykymaailmassa Anatolia on ongelma, joka on saanut merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Anatolia on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa, olipa kyseessä sitten henkilökohtainen, työ, sosiaalinen tai politiikka. Sen vaikutus on herättänyt keskustelua, kiistaa ja kasvavaa kiinnostusta ymmärtää sen vaikutukset ja seuraukset. Eri näkökulmista Anatolia on onnistunut vaikuttamaan elämäämme odottamattomilla tavoilla, haastaen vakiintuneet paradigmat ja asettaen uusia haasteita tulevaisuudelle. Tässä artikkelissa tutkimme täysin Anatolia:n vaikutuksia ja sitä, kuinka se on muuttanut todellisuuttamme viime vuosina.
Anatolia on niemimaa, joka käsittää suurimman osan nykyisen TurkinAasiaan kuuluvaa osaa. Aluetta kutsutaan myös Vähäksi-Aasiaksi (lat.Asia Minor). Alueen nimi tulee muinaiskreikan sanasta ανατολη (anatole), joka tarkoittaa ”itää” tai ”auringonnousua”. Kreikkalaiset alkoivat kutsua Konstantinopolin (nykyinen Istanbul) itäpuolista aluetta Anatoliaksi Bysantin valtakunnan aikaan.
Sijaintinsa ansiosta Anatolia on ollut monen muinaisen sivilisaation kehto. NeoliittinenÇatal Hüyük sijaitsi Anatoliassa.
Anatolialaiset ja assyrialaiset kävivät kauppaa 1800- ja 1700-luvuilla eaa. Assyriasta tuotiin Anatoliaan villaisia tekstiilejä ja metallia.
Anatoliassa on merkittäviä esiintymiä merenvahaa eli sepioliittia, josta valmistetaan useimmiten piipunkoppia.
Sivilisaatioihin, jotka ovat sijainneet osittain tai kokonaan Anatoliassa, kuuluvat:
↑Stephen Mitchell, Anatolia: Land, Men, and Gods in Asia Minor. The Celts in Anatolia and the impact of Roman rule. Clarendon Press, Aug 24, 1995 – 296 pages. ISBN 978-0198150299
↑Hakulinen, Kerkko: Paikannimet. WSOY sanakirjat. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27676-6.
↑Michael Roaf: ”Assyrian trade with Anatolia”, Cultural Atlas of Mesopotamia and the Ancient Near East, s. 113. Oxford: Equinox, 1990. ISBN 0-8160-2218-6. (englanniksi)