Buddhalainen meditaatio

Tässä artikkelissa tutkimme Buddhalainen meditaatio:tä perusteellisesti ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme. Analysoimme sen alkuperästä sen nykyajan merkitykseen, kuinka Buddhalainen meditaatio on kehittynyt ajan myötä ja miten se on vaikuttanut yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tarkastellaan myös Buddhalainen meditaatio:een liittyviä erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä sekä sen roolia nykyisessä kontekstissa. Tämän kattavan analyysin avulla toivomme tarjoavamme täydellisen ja rikkaan käsityksen Buddhalainen meditaatio:stä ja antaa lukijalle syvemmän käsityksen tästä aiheesta.

Buddhalaisuudessa meditaatiolla tarkoitetaan "vaivatonta pysyttelemistä siinä, mitä on". Tämä tila on mahdollista tuoda esiin

  • tyynnyttämällä mieli ja pitämällä se aloillaan (hinayana, theravada, zazen)
  • lepäämällä myötätuntoisessa avaruudessa (mahayana)
  • työskentelemällä kehon energiakanavien parissa ja meditoimalla buddhien valohahmoja (timanttipolku, vajrayana)
  • keskittymällä paradoksaaliseen kysymykseen (zazen).

Kun näkijän, näkemisen kohteen ja näkemisprosessin erottamattomuus on katkeamaton niin meditaatiossa kuin meditaatioiden välisenä aikanakin, tällöin päämäärä eli valaistuminen (nirvana) on saavutettu.

Meditaatiotekniikoita

Hengityksen tarkkaaminen

Hengityksen tarkkaaminen, paaliksi Anāpānasati, on meditaatiotekniikka, jossa meditaation kohteena on sisään- ja uloshengitys. Hengitystä voidaan tarkkailla laskemalla tai keskittymällä hengityksen aiheuttamaan tuntemukseen.

Mettā bhāvanā

Buddhalaisen meditaation harrastajat yhdistävät usein hengityksen tarkkaamiseen mettā bhāvanā -meditaation. Paalinkielinen sana mettā (sanskritiksi maitrī) tarkoittaa kaikkialle ulottuvaa ja ehdotonta rakastavaa ystävällisyyttä. Mettā bhāvanā -meditaatiossa pyritään mettān ulottamiseen itsestä lähtien, ensin perheeseen, sitten ystäviin ja vähitellen koko maailmaan.

Aiheesta muualla