Tämän päivän artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina. Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on tutkimusalue, joka on kiinnittänyt niin tutkijoiden, asiantuntijoiden kuin harrastajien huomion ja on herättänyt keskustelua ja tutkimusta eri aloilla. Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on osoittautunut tärkeäksi ja jatkuvasti kehittyväksi aiheeksi sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen vaikutuksiin arkielämässä. Tässä artikkelissa tutkimme Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto:n eri puolia ja näkökulmia valottaaksemme tätä kiehtovaa aihetta ja tarjotaksemme kattavamman kuvan sen merkityksestä nykymaailmassa.
Kartta Etelä-Norjan kansallispuistoista, Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto merkitty luvulla 12.
Dovrefjell–Sunndalsfjellan kansallispuisto on kansallispuistoOpplandin, Møren ja Romsdalin sekä Etelä-Trøndelagin läänien alueella Norjassa. Puisto on perustettu 1974. Kansallispuisto kattaa laajoja alueita Dovrefjellin vuoristosta. Kansallispuiston pinta-ala on 1 693 km². Ympäröivät muut suojelualueet mukaan luettuna suojelualueen pinta-ala on 4 367 km². Se on yksi suurimmista yhtenäisistä suojelualueista manner-Norjassa.
Alueen huomattavimmat vuoret ovat Snøhetta (2 286 metriä merenpinnasta), Storskrymten (1 985 m) ja Storkalken (1 880 m). Alueelle on 1930-luvulla siirretty amerikkalaisia myskihärkiä, joista on kehittynyt elinvoimainen kanta.
Snøhetta, alueen korkein vuori.
Dovrefjellin ylänkö. Etualalla eurooppatie E6.
Drivdalen-laakso
Snöfjellskollen (1 790 m), Svartdalskollen (1 777 m) ja Gjerdhöa (1 560 m)
