FLOPS

Nykymaailmassa FLOPS:stä on tullut yhä enemmän monenlaisia ​​ihmisiä kiinnostava aihe. Puhummepa sitten FLOPS:stä henkilökohtaisella, ammatillisella, kulttuurisella tai sosiaalisella tasolla, sen merkitys on kiistaton. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti FLOPS:n vaikutusta ja merkitystä jokapäiväisessä elämässämme. Sen alkuperästä sen vaikutukseen nyky-yhteiskuntaan tutkimme FLOPS:n monia puolia ja sen kehittymistä ajan myötä. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisten pohdiskelujen avulla toivomme tarjoavamme kattavan kuvan FLOPS:stä ja sen roolista nykymaailmassa.
Monikerrat
Nimi Lyhenne FLOPS
kiloFLOPS kFLOPS 103
megaFLOPS MFLOPS 106
gigaFLOPS GFLOPS 109
teraFLOPS TFLOPS 1012
petaFLOPS PFLOPS 1015
eksaFLOPS EFLOPS 1018
tsettaFLOPS ZFLOPS 1021
jottaFLOPS YFLOPS 1024

FLOPS on tietotekniikassa käytetty lyhenne sanoista FLoating point Operations Per Second. Flops mittaa tietokoneen suorituskykyä erityisesti tieteellisessä laskennassa käytettäviin liukulukulaskentaoperaatioihin yhden sekunnin aikana. Yhden petaflopsin tehoinen laite kykenee suorittamaan sekunnissa 1015 laskutoimitusta.

NEC:n SX-9 oli ensimmäinen supertietokone, joka kykeni yli 100 gigaflopsin nopeuteen per ydin. IBM:n supertietokone Blue Gene toimi teraflopsien nopeudella. IBM Roadrunner oli ensimmäinen supertietokone, joka kykeni yli petaflopsin suorituskykyyn. Fujitsun K computer rikkoi suorituskykyennätyksen kesäkuussa 2011 10,51 petaflopsilla ja oli ensimmäinen 10 petaflopsia ylittänyt tietokone.

Maailman toiseksi tehokkaimman supertietokoneen Titanin jatkuva laskuteho on 17,6 petaflopsia. Kiinalainen Tianhe-2 kykenee lähes 34 petaflopsin laskutehoon. Ensimmäinen eksaflopsin suorituskykyyn yltävä supertietokone on Frontier ja muita kehitetään.

Suurteholaskennassa käytetään kaksinkertaisen tarkkuuden 64-bittisten liukulukujen laskentaa, mutta neuroverkkojen koulutukseen käytetään puolitarkkuuden 16-bittistä liukulukua. Pelkkä suoritinytimien määrä ei kerro nopeudesta, koska eri tarkoituksiin suunnatut ratkaisut toimivat eri tarkkuudella.

Lähteet

  1. http://www.tietokone.fi/uutiset/superkoneiden_tehokasvu_jatkuu_hurjana (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. Highlights - June 2008 top500.org. Viitattu 17.2.2022. (englanniksi)
  3. Cade Metz: Japan Pushes World’s Fastest Computer Past 10 Petaflop Barrier Wired. 11.02.2011. Viitattu 14.1.2018.
  4. http://www.tietokone.fi/uutiset/superkoneiden_lista_julki_suomi_yllattavan_korkealla (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Kiinan supertietokone nöyryytti USA:n nopeimman koneen Ilta-Sanomat. 19.6.2013. Arkistoitu 23.6.2013. Viitattu 20.6.2013.
  6. DOE Explains...Exascale Computing energy.gov. Viitattu 13.2.2022. (englanniksi)
  7. ORNL’s Frontier First to Break the Exaflop Ceiling 30.5.2022. Top500. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
  8. a b Dylan Martin: Cerebras's supercomputer has more cores than world's fastest iron – with a big catch theregister.com. 15.11.2022. Viitattu 16.11.2022. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.