Nykymaailmassa Kaistanleveys on saavuttanut kiistattoman aseman. Tekniikan ja globalisaation myötä Kaistanleveys:stä on tullut yleistä kiinnostavaa aihetta, joka koskee kaikenikäisiä, kulttuurisia ja elämänaloilla olevia ihmisiä. Yhteiskuntavaikutuksistaan talouteen Kaistanleveys on ongelma, joka ei jää päivittäin huomaamatta. Tässä artikkelissa tutkimme Kaistanleveys:een liittyviä eri näkökohtia, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja kehitystä ajan myötä. Liity kanssamme tälle kiertueelle Kaistanleveys:n kiehtovassa maailmassa!
Kaistanleveydellä tarkoitetaan:
- Tietoliikenteessä ja signaalinkäsittelyssä yhtenäisen taajuusalueen ylemmän ja alemman rajataajuuden erotusta B = f2 - f1. Rajataajuuksien (f1 alempi rajataajuus ja f2 ylempi rajataajuus) geometrinen keskiarvo on nimeltään keskitaajuus.lähde?
- Sitä taajuusaluetta, jolla välityskanava pystyy toistamaan signaalin määrätyllä vaimennuksella. Elektronisen suotimen kaistanleveys on se taajuusalue, jolla taajuusvaste on 3 dB:n sisällä keskitaajuudesta.
- Puhekielisesti digitaalitekniikassa sitä datamäärää, joka voidaan tiettyä yhteyttä käyttäen siirtää tietyssä ajassa, esimerkiksi 1 Mbit/s.
Digitaalisissa järjestelmissä kaistanleveydellä on kaksi merkitystä. Teknisessä merkityksessä se on synonyymi bittinopeudelle, joka on nopeus, jolla merkkejä välitetään lähettäjältä vastaanottajalle. Puhekielessä kaistanleveydellä kuvataan kanavan kapasiteettia, eli sitä nopeutta jolla bittejä välitetään järjestelmässä.
Esimerkiksi 66 MHz digitaalinen dataväylä, jossa on 32 erillistä linjaa. Täsmällisesti lausuttuna järjestelmän kaistanleveys on 66 MHz, ja sen siirtokapasiteetti on 2,1 Gbit/s. Puhekielessä usein saatetaan kuulla sanottavan 2,1 Gbit/s kaistanleveys.