Kithara (m.kreik. κιθάρα) oli pitkä kielisoitin antiikin Kreikassa. Se ei ole nimestään huolimatta sukua kitaralle vaan lyyralle. Kitaran nimi on kuitenkin peräisin kitharasta.
Kreikkalaisessa mytologiassa kithara yhdistetään Apolloniin, mutta sen keksijäksi mainitaan Hermes.
Kitharassa oli 7–12 kieltä. Yleisin oli seitsenkielinen malli. Litteään kaikukoppaan oli kiinnitetty sivukaaret, joiden taipuisuus tuotti aaltomaisen äänen. Kaikki kielet olivat yhtä pitkiä.
Kokonaisia soittimia ei ole säilynyt, eikä soittimen ääntä tai soittotapaa tiedetä tarkasti. Vanhoista kuvista päätellen kitharaa soitettiin lennokkain liikkein, joskus erityisellä näppäimellä tai plektralla. Kitharansoittaja käytti soitinta usein oman laulunsa säestykseen. Sen soittaminen vaati suurta taitoa, ja soittimen opettelu kuului kreikkalaismiesten koulutukseen. Kitharaesitykset olivat hyvin suosittuja Kreikan festivaaleilla ja musiikkikilpailuissa.