Kruunuvuorenselkä

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Kruunuvuorenselkä:tä, aihetta/päivämäärää/henkilöä, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Kruunuvuorenselkä on käsite/yksilö/kausi, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa, koska sillä on merkittävää merkitystä useilla aloilla. Tämän artikkelin aikana analysoimme Kruunuvuorenselkä:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, jotta voimme tarjota kattavan ja täydellisen näkemyksen sen merkityksestä ja vaikutuksesta nykyään. Sen alkuperästä sen tuleviin vaikutuksiin perehdymme Kruunuvuorenselkä:een ymmärtääksemme täysin sen merkityksen ja vaikutuksen nykymaailmaan.
Näkymä Kruunuvuorenselälle Kustaanmiekasta. Oikealla Vallisaari, vasemmalla Suomenlinna.
Näkymä Kruunuvuorenselältä itäiseen kantakaupunkiin, jonka maamerkkejä ovat Hanasaaren voimalaitos ja Kalasataman tornitalot. Etualalla Hylkysaari.

Kruunuvuorenselkä (ruots. Kronobergsfjärden) on noin 5 kilometriä pitkä ja 2–3 kilometriä leveä vesialue Helsingissä kantakaupungin itäpuolella. Se rajoittuu etelässä Suomenlinnan saariin ja Vallisaareen, idässä Laajasaloon ja Santahaminaan sekä pohjoisessa Kulosaareen. Kruunuvuorenselkä on saanut nimensä Laajasalossa sijaitsevan Kruunuvuori-nimisen kallion mukaan.

Kruunuvuorenselän yhdistää avomereen joukko salmia, joiden välisille saarille Suomenlinna on rakennettu. Salmista laivaliikenteen kannalta tärkein on Kustaanmiekan salmi Suomenlinnan ja Vallisaaren välissä. Muista avomereltä Kruunuvuorenselälle johtavista salmista huomattavimpia ovat Särkänsalmi Suomenlinnan ja Särkän saaren välissä sekä Hevossalmi Laajasalon ja Santahaminan välissä. Laajasalon ja manteren välissä on Tiiliruukinlahti, jonka Laajasalon kanava yhdistää itäpuolella olevaan merialueeseen.

Kruunuvuorenselän lahtia ovat Eteläsatama ja Pohjoissatama, jotka yhdistää toisiinsa Katajanokan kanava. Pohjoissatamasta työntyy länteen Siltavuorensalmi, joka johtaa Kaisaniemenlahtea ja Eläintarhanlahtea pitkin Töölönlahteen. Salmen yli johtavat Hakaniemen silta ja Pitkäsilta sekä Töölönlahden suulla sijaitseva rautatiepenger.

Kruunuvuorenselän pohjoisosassa sijaitsevat Korkeasaari ja Mustikkamaa. Näiden sekä Kulosaaren länsipuolitse johtaa vesiväylä Vanhankaupunginselälle, johon Vantaanjoki laskee.

Koska saaret suojaavat Kruunuvuorenselkää avomeren aalloilta, sitä on pidetty luonnonolosuhteiltaan maailman parhaimpiin kuuluvana satamapaikkana. Matkustajaliikenteen käytössä olevan Eteläsataman lisäksi sen rannoilla ovatkin olleet myös Sörnäisten satama, Laajasalon öljysatama ja Herttoniemen öljysatama sekä useita venesatamia. Kun Vuosaaren satama otettiin käyttöön vuonna 2008, vanhat rahtilaivasatamat väistyivät uusien asuntoalueiden Kalasataman ja Sompasaaren sekä Kruunuvuorenrannan ja Herttoniemenrannan tieltä.

Kruunusillat

Kruunuvuorenselän itärannalle Kruunuvuorenrantaan rakennetaan uutta asuntoaluetta, johon rakennetaan keskustasta raitioliikennettä varten Kruunuvuorenselän yli johtavia suuria siltoja. Hankkeelle on annettu nimi Kruunusillat. Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunusiltojen rakentamisen elokuussa 2016, ja rakennustyöt alkoivat syksyllä 2021.

Lähteet

  1. Kettunen, Katriina: Suomen pisin silta rakenteille 2018 – Helsingin valtuusto hyväksyi Kruunusillat Yle Uutiset. 31.8.2016. Viitattu 31.8.2016.

Aiheesta muualla