Nobelin talo

Alla olevassa artikkelissa analysoidaan Nobelin talo:n merkitystä nykyisessä kontekstissa. Nobelin talo on ollut tutkimuksen ja mielenkiinnon kohteena eri aloilla, niin historiassa, tieteessä, tekniikassa kuin taiteessa. Ajan myötä Nobelin talo:llä on ollut ratkaiseva rooli yhteiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen, ajatteluun ja toimintaan. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme käsittelemään Nobelin talo:n merkitystä eri alueilla, sen vaikutuksia jokapäiväiseen elämään ja sen merkitystä nykymaailmassa.
Ensimmäinen Suomessa kuvattu dagerrotyyppi. Kuvassa Nobelin talo, jonka takaa näkyy Turun tuomiokirkon torni. Kuvan otti Henrik Cajander 3. marraskuuta 1842.

Nobelin talo oli Turussa Uudenmaankadun ja Vähä-Hämeenkadun kulmassa Uudenmaankatu 8:ssa sijainnut kaksikerroksinen empiretyylinen kivitalo, joka rakennettiin vuosina 1837–1838. Talo sai nimensä sen suunnitelleen ruotsalaisen arkkitehti Immanuel Nobelin mukaan. Immanuel Nobel oli kemisti Alfred Nobelin isä. Nobelin talo tuli tunnetuksi Suomen ensimmäisen valokuvan kohteena, kun Turun piirilääkärinä toiminut Henrik Cajander otti siitä dagerrotypian 3. marraskuuta 1842.

Nobelin talo purettiin kesällä 1962 Uudenmaankadun levennyksen tieltä. Purkamista edelsi kova kiista kun muun muassa maakuntamuseon johtaja C. J. Gardberg, kaupungin asemakaava-arkkitehti Pekka Sivula, Turun kaupungin museolautakunta ja talon silloinen omistaja vastustivat purkamista. Talon purkamista kannattaneiden kaupunginarkkitehti A. S. Sandelinin ja I apulaiskaupunginarkkitehti P. Salmisen mukaan talo oli menettänyt rakennustaiteellista arvoaan lisäys- ja muutostöiden takia, poikkesi liikaa ympäristöstään ja haittasi liikennejärjestelyjä. Turun kaupunginhallitus päätti talon purkamisesta 25. heinäkuuta 1961.

Lähteet

Katso myös

  • Turun tauti, vanhojen rakennusten purkaminen Turussa 1960–1970-luvuilla

Aiheesta muualla