Ob

Nykymaailmassa Ob:stä on tullut ongelma, joka on saamassa yhä enemmän merkitystä yhteiskunnan eri alueilla. Politiikasta tieteeseen, kulttuuriin ja teknologiaan Ob on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua niin asiantuntijoiden kuin kansalaistenkin keskuudessa. Olipa kyseessä historiallinen henkilö, tieteellinen löytö tai kulttuuriilmiö, Ob on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti erilaisia ​​lähestymistapoja ja näkökulmia, jotka ovat olemassa Ob:n ympärillä, ja tutkimme sen vaikutusta jokapäiväiseen elämäämme.
Tämä artikkeli käsittelee jokea. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Ob
Obin valuma-alue
Obin valuma-alue
Alkulähde Altain vuoristo
Laskupaikka Obinlahti, Karanmeri
Maat Venäjä
Pituus 3 650 km, Ob–Irtyš 5 410 km
Virtaama 12 500 /s
Valuma-alue 2 930 000 km²

Ob (ven. Обь, hantiksi Aas, Jag, Kolta tai Jema, nenetsiksi Kolta tai Kuay, tataariksi Omar tai Umar) on yksi Venäjän pisimmistä joista ja läntisin Siperian suurista joista. Ob alkaa Altailta ja laskee Pohjoiseen jäämereen, jossa Karanmeren Obinlahti muodostaa Objoen noin 800 kilometrin pituisen estuaarin. Kun joen alkukohdaksi katsotaan Bija- ja Katunjokien yhtymäkohta, sen pituus on 3 650 kilometriä.

Obin suurin sivujoki on vasemmalta laskeva Irtyš, joka on itse asiassa pidempi kuin Ob. Irtysin latvoilta laskien joen suurin pituus on 5 410 kilometriä. Muita merkittäviä sivujokia ovat Tom, Tšulym, Ket, Tym, Vah, Vasjugan, Tobol ja Sosva.

Obin varrella olevia kaupunkeja: Barnaul, Novosibirsk, Kolpaševo, Nižnevartovsk, Surgut, Hanti-Mansijsk, Berjozovo, Labytnangi ja Salehard.

Ob satelliittikuvassa

Lähteet

  1. Laakso Johanna (toim.): Uralilaiset kansat – Tietoa suomen sukukielistä ja niiden puhujista, s. 254. (Obinugrilaisia osuuden kirjoittanut Ulla-Maija Kulonen). WSOY, 1991. ISBN 951-0-16485-2.

Aiheesta muualla