Paroni

Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Paroni:een liittyvää sen alkuperästä sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa. Paroni on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa joko sen vaikutuksensa populaarikulttuuriin tai historiallisen merkityksensä vuoksi. Yksityiskohtaisen analyysin avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Paroni:n ja sen merkityksen eri yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdytään Paroni:n maailmaan sen perusnäkökohdista sen syvimpiin vaikutuksiin tarjotakseen täydellisen ja rikastuttavan näkemyksen tästä jännittävästä aiheesta.
Paronin kruunu

Paroni (myös parooni) on kreiviä alempi aatelisarvo.

Ranskassa sitä alettiin 1100-luvulla käyttää kaikista merkittävää läänitystä hallussaan pitävistä aatelisista, 1200-luvun lopussa vain suoraan kuninkaalta läänityksensä saaneista. Täten se oli muita aatelisarvoja korkeampi. Kuitenkin 1300-luvulla paroni katsottiin kreiviä alemmaksi, vaikka monilla paroneilla oli laajemmat omistukset kuin kreiveillä. Ranskan kuningas Ludvig XIV alensi paronin arvoa edelleen jakamalla monia paronin arvoja ilman arvoon liittyvää maaomaisuutta. Myöhemmin Napoleon I jatkoi perinnettä.

Paronin arvo on ollut käytössä myös Englannissa, Skotlannissa, Irlannissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa, Navarrassa, Aragoniassa ja Venäjällä. Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa paronia vastaava aatelisarvo on vapaaherra, joita usein puhutellaan paroneina. Baltian maissa ja Venäjällä paroni on vapaaherraa vastaava virallinen arvo.

Suomessa

Suomen aateliin on introdusoitu 63 vapaaherrallista sukua, joista mieslinjaisena on säilynyt 25. Suomen alueella myönnettiin useita läänitysalueita vapaaherrakunniksi 1500- ja 1600-luvuilla. Vapaaherrakuntien läänitykset peruttiin vuoden 1680 reduktiossa.

Lähteet

  1. a b c d baron | title Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.1.2023. (englanniksi)
  2. Uusi tietosanakirja. Osa 15, palsta 494, hakusana paroni. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1964.

Aiheesta muualla