Pohjanmeren tulva 1953

Nykyään Pohjanmeren tulva 1953 on edelleen erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle yleisölle. Kun kiinnostus Pohjanmeren tulva 1953:tä kohtaan kasvaa, on tärkeää lähestyä tätä aihetta eri näkökulmista ja tarjota ajantasaista ja laadukasta tietoa. Tässä artikkelissa tutkimme joitakin tärkeimpiä Pohjanmeren tulva 1953:een liittyviä puolia, analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä eri alueilla. Ajan myötä tapahtuneesta kehityksestään sen vaikutuksiin nykymaailmassa Pohjanmeren tulva 1953 on aihe, joka ansaitsee erityistä huomiota ja yksityiskohtaisen analyysin ymmärtääkseen täysin sen vaikutuksen jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin.
Pohjanmeren tulva 1953
Oude-Tonge tulvan vallassa.
Oude-Tonge tulvan vallassa.
Päivämäärä 31. tammikuuta –
1. helmikuuta 1953
Tapahtumapaikka Alankomaat, Belgia, Englanti, Skotlanti
Syy voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva
Kuolleita 2 551

Pohjanmeren tulva oli voimakkaan myrskyn aiheuttama tulva 31. tammikuuta – 1. helmikuuta 1953, jolloin kuoli 2 551 ihmistä. Alanko­maissa kuoli 1 836 ihmistä, Englannissa 307, Belgiassa 28, Skotlannissa 19 ja loput 224 merellä. Varsin äkillisessä sään muutoksessa tehtiin virhe­arvioita varautumisessa. Voimakas sykloni yllätti, jolloin useat Pohjan­meren valtiot kärsivät mittavista vahingoista.

Alankomaat

Yöllä meri mursi vallit ja aiheutti laajaa tuhoa etenkin Alanko­maiden etelä­osissa, jossa se tuhosi monia kyliä. Tulva tuhosi myös Alanko­maiden rauta­tie­yhteydet Belgiaan ja Ranskaan. Kaikkiaan 89 tulva­vallia murtui.

Yhdysvaltain maavoimat lähetti heli­koptereita Länsi-Saksasta pelastamaan tulvan uhreja.

Useimmat Euroopan maat, kuten Ranska, Länsi-Saksa ja Italia, tukivat Hollantia ja lähettivät pikaisesti apua. Myös Suomesta lähetettiin apua Hollantiin lento­teitse ja Suomen hallitus lahjoitti 50 miljoonaa markkaa käytettäväksi valmiiden puu­talojen rakentamiseksi tulvan uhreille. Suomessa tavalliset kansalaiset lahjoittivat rahaa ja vaatteita. Myös yli­oppilaat järjestivät keräyksen Hollannin onnettomuuden uhreille. Suomen Punainen Risti lähetti 5 000 huopaa Hollantiin.

Auttajien joukossa eivät kuitenkaan olleet Neuvostoliitto ja sen Itä-Euroopan alus­maat. Tapahtumaa kutsuttiin nimellä Water­snood 1953.

Englanti ja Skotlanti

Pohjan­meren tulvan laajuus Englannin itä­rannikolla.

Pohja­nmeren tulva 1953 oli Englannin tuhoisimpia luonnon­onnettomuuksia koskaan. Yli 1 600 kilometriä ranta­viivaa kärsi tuhoja ja ranta­valleja rikkoutui. 30 000 ihmistä evakuoitiin kodeistaan ja 24 000 kiinteistöä vaurioitui pahoin.

Skotlannissa myrsky aiheutti pahimmat tuhot yli 500 vuoteen. Esimerkiksi Crovien kalastaja­kylä jouduttiin hylkäämään, kun monet asukkaat ja rakenteet pyyhkiytyivät mereen.

Itä­rannikon matalissa vesissä tulva tunkeutui paikoin pitkälle sisä­maahan. Lincolnshiressä tulva eteni jopa kolme kilometriä sisä­maahan. Eräin paikoin kymmeniä ihmisiä kuoli ja loukkaantui. Tulva tunkeutui Itä-Lontoossa viemäreihin.

Merellä upposi useita laivoja ja niissä kuoli arviolta 224 ihmistä.

Lähteet

  • Toim.: Salonen, Erkki et al.: Mitä Missä Milloin, Kansalaisen Vuosi­kirja 1954, s. 72–78. Helsinki: Otava, 1953.

Viitteet

  1. ↑ Salonen 1953, s. 72–78.
  2. ↑ Pohjan­meren tulva 1953 Delta­werken. Arkistoitu 2.6.2019. Viitattu 10.3.2019.
  3. ↑ Salonen 1953, s. 77.
  4. ↑ Finlandia-katsaus 197 Elonet. . Viitattu 17.10.2013.
  5. ↑ Salonen 1953, s. 78.

Aiheesta muualla

Enciclo
Wikious
Sapientia
Scientia
Boobota
Anandapedia
Sagapedia
Wikithot