Nykymaailmassa Sigrid Undset:stä on tullut yleinen kiinnostava aihe, koska se vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Sigrid Undset edustaa käännekohtaa tavassamme ymmärtää maailmaa sen vaikutuksesta talouteen sen merkitykseen teknologiassa ja kulttuurissa. Sen merkitys on ylittänyt maantieteelliset esteet ja synnyttänyt maailmanlaajuista keskustelua sen merkityksestä ja seurauksista. Tässä artikkelissa tutkimme Sigrid Undset:n monia puolia ja sen roolia tämän päivän yhteiskunnassa analysoimalla sen vaikutuksia ja tulevaisuutta muuttuvassa ja dynaamisessa kontekstissa.
Sigrid Undset oli tunnetun arkeologin Ingvald M. Undsetin tytär. Isä vaikutti siihen, että tytär kiinnostui jo lapsena keskiajan historiasta. Isän kuoltua Sigrid joutui 17-vuotiaasta lähtien elättämään itsensä Oslossa toimistovirkailijana. Vuonna 1912 hän avioitui taidemaalari Anders Svarstadin kanssa. Liitto päättyi eroon vuonna 1925.
Undset kuvaa teoksissaan naisia historian eri vaiheissa. Kirjailijan varhaisimpia töitä oli vuonna 1912 julkaistu novellikokoelma Fattige skjæbner. Se viitoitti tulevienkin teosten teemoiksi naiseen, kotiin, äitiyteen ja lapseen liittyvät asiat. Niinpä Undset katsoi, että onnellisuuden tavoittelu olisi selvimmin mahdollista lapsen välityksellä. Undset tunnusti, että naisten vapautuspyrkimykset ovat oikeutettuja, mutta niiden edelle hän asetti kodin ja lasten tarpeet.
Historiallisissa romaaneissaan Undset pyrki realistisuuteen eikä halunnut verhota keskiaikaa salaperäisyyden hämyyn. Hänen tunnetuin teoksensa Kristiina Lauritsantytär I–III (Kristin Lavransdatter) on sijoitettu 1300-luvun Norjaan. Se kuvaa varakkaan naisen elämää kehdosta hautaan. Ensimmäisessä osassa päähenkilö kamppailee isänsä kanssa päästäkseen naimisiin rakastamansa miehen kanssa, toisessa osassa kuvataan päähenkilön avioliittoa ja kolmannessa osassa tämän vanhenemista ja taistelua ruttoepidemiaa vastaan.
Undset kokeili joissakin teoksissaan (muun muassa Jenny, 1911) modernistien myöhemmin suosimaa tajunnanvirtatekniikkaa. Hän kirjoitti yli 30 teosta. Muun muassa Anna-Maria Tallgren ja Väinö Jaakkola suomensivat niistä useita.
Arvostus
Undset sai vuoden 1928 Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Sen perusteena oli hänen teostensa voimakkaat kuvaukset Pohjolan elämästä keskiajalla. Hän myi Nobelin palkintomitalin ja lahjoitti siitä saadut rahat Suomen lasten hyväksi talvisodan aikana.