Nykyään Sillikalat:stä on tullut erittäin kiinnostava ja tärkeä aihe yhteiskunnassa. Ajan mittaan Sillikalat:llä on ollut ratkaiseva rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, ja se on vaikuttanut kaikenikäisiin ja elämäntyyliisiin ihmisiin. Kun Sillikalat kehittyy ja saa erilaisia ulottuvuuksia, on tärkeää analysoida perusteellisesti sen vaikutukset eri aloilla terveydestä talouteen. Tässä artikkelissa tarkastellaan lähemmin Sillikalat:n monia puolia ja sen vaikutusta jokapäiväiseen elämään sekä tulevaisuudennäkymiä, joita se voi tuoda.
| Sillikalat | |
|---|---|
 Täpläsilli (Alosa fallax) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: |
Sillikalat Clupeiformes Goodrich, 1909 |
| Katso myös | |
Sillikalat (Clupeiformes) on viuhkaeväisten kalojen lahko, jossa on yli neljäsataa lajia, jotka jaetaan 84 sukuun ja 11 heimoon.
Joukossa on sekä meri-, murto- että makeanveden lajeja, eniten merilajeja. Useimmat syövät planktonia.
Sillikaloihin kuuluu merkittäviä ruokakaloja, kuten silli, silakka, sardelli ja kilohaili.
Alalahkot ja heimot
|
|
Lähteet
- ↑ a b Order Summary for Clupeiformes (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- ↑ Wang Q et al. (2022) Molecular phylogenetics of the Clupeiformes based on exon-capture data and a new classification of the order. Molecular Phylogenetics and Evolution, 2022, 107590, doi: 10.1016/j.ympev.2022.107590