Suomalais-saamelaiset kielet

Nykyään Suomalais-saamelaiset kielet on aihe kaikkien huulilla. Yhteiskuntavaikutuksistaan ​​talouteen Suomalais-saamelaiset kielet:stä on tullut keskeinen keskustelunaihe eri aloilla. Koska kiinnostus tätä aihetta kohtaan kasvaa, on tärkeää syventyä sen eri puoliin ja ymmärtää sen merkitys nykyään. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Suomalais-saamelaiset kielet:tä ja analysoimme sen roolia eri yhteyksissä. Sen alkuperästä sen mahdollisiin seurauksiin perehdymme Suomalais-saamelaiset kielet:n ymmärtämisen tärkeyteen nykyisessä maisemassa. Liity meihin tälle Suomalais-saamelaiset kielet:n kiertueelle ja tutustu sen vaikutuksiin yhteiskuntaamme!
Suomalais-saamelaisten kielten puhuma-alueet, pois lukien meänkieli ja liivi.

Suomalais-saamelaiset kielet on uralilaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä, jonka osia ovat itämerensuomalaiset kielet sekä saamelaiskielet. Sitä vastaavan suomalais-saamelaisen välikantakielen asema välikantakielenä uralilaisten kielten polveutumisessa on nykyisessä tutkimuksessa kiistanalainen.

Yhdessä volgalaiskielten kanssa ryhmä on muodostanut uralilaisten kielten perinteisessä binäärisessä sukupuuluokittelussa suomalais-volgalaisten kielten ryhmän, mutta nykyinen tutkimus ei enää pidä sen paremmin volgalaisia kuin suomalais-volgalaisiakaan kieliä yhteisen kantakielen muodostaneena kieliryhminä vaikka käsitteitä voidaankin käyttää alueellisina nimityksinä. Itämerensuomalaisten kielten yhteyden volgalaiskieliin arvellaan katkenneen viimeistään vuoden 1000 paikkeilla, kun venäläisasutus levittäytyi pohjoiseen.

Luokittelu

Suomalais-saamelaiset kielet jaetaan itämerensuomalaisiin ja saamelaisiin kieliin.

Itämerensuomalaiset kielet

Saamelaiskielet

Lähteet

  1. Sammallahti, Pekka 1998: Historical phonology of the Uralic Languages. The Uralic languages. (toim. Sinor, Denis). Brill, Leiden.
  2. Itkonen, Terho 1997: Reflections on Pre-Uralic and the ’Saami-Finnic protolanguage’. – Finnisch-Ugrische Forschungen 54.