Nykymaailmassa
Suotyyppi:stä on tullut erittäin tärkeä ja keskustelunaihe.
Suotyyppi:n merkitys on ylittänyt eri alueet tieteestä populaarikulttuuriin synnyttäen ristiriitaisia mielipiteitä ja käynnistäen loputtomia keskusteluja.
Suotyyppi:n kokonaisvaltaisen ymmärtämisen ja käsittelemisen tärkeys on olennaista, koska sen vaikutukset eivät vaikuta vain yksilötasolla, vaan niillä on vaikutuksia myös kollektiivisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme erilaisia näkökulmia
Suotyyppi:een, analysoimme sen merkitystä, vaikutuksia ja sitä, miten se on muokannut nykyistä yhteiskuntaamme.
Suotyyppi on samankaltaisten kasvupaikkatekijöiden ja samankaltaisen suokasvillisuuden luonnehtima suokuvio (eli maastokuvio suolla), jossa kasvaa ekologisilta vaatimuksiltaan samankaltaisia suokasveja. Pääsuotyypit ovat räme, neva, korpi, letto, luhta ja lähteikkö.
Suoyhdistymä on suo, joka koostuu vähintään kahdesta metsätyyppiopin mukaisesta suotyypistä. Suomen suoyhdistymät on tyypitelty kolmeksi suoyhdistymätyypiksi, jotka ovat aapasuo, keidassuo ja palsasuo.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Seppä, Heikki: Soiden maa. Teoksessa: Westerholm, John & Pauliina Raento (toim.): Suomen kartasto 1999. 6. laitos. 100-vuotisjuhlakartasto, s. 44. Porvoo: WSOY, 1999. ISBN 951-0-22480-4.
- ↑ a b Lahti, Kimmo & Rönkä, Antti: Biologia: Ympäristöekologia. Helsinki: WSOY oppimateriaalit, 2006. ISBN 951-0-29702-X.
Aiheesta muualla