Vähä-Vuotunki

Tämän päivän artikkelissa käsittelemme aihetta Vähä-Vuotunki, joka on viime aikoina herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua. Vähä-Vuotunki on kiinnittänyt eri taustoista tulevien ihmisten huomion alan asiantuntijoista tähän aiheeseen vasta aloittaviin. Tämän artikkelin aikana tutkimme erilaisia ​​näkökulmia ja näkökulmia, jotka liittyvät Vähä-Vuotunki:een, tavoitteenamme tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä asiasta. Sen vaikutuksista yhteiskuntaan sen maailmanlaajuisiin vaikutuksiin perehdymme yksityiskohtaiseen analyysiin, jonka avulla voimme ymmärtää Vähä-Vuotunki:n merkityksen ja monimutkaisuuden nykyään.
Vähä-Vuotunki
Järvinäkymä pohjoisen Haudanlahdesta kaakkoon
Järvinäkymä pohjoisen Haudanlahdesta kaakkoon
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Oulu, Vuotto
Koordinaatit 64°55′59″N, 26°30′12″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Vuotonoja
Järvinumero 60.026.1.010View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 94 m
Rantaviiva 6,24 km
Pinta-ala 1,1 km²
Kartta
Vähä-Vuotto

Vähä-Vuotunki eli Vähä-Vuotto on järvi Oulun kaupungin (entisen Ylikiimingin kunnan) itäosassa Ylivuoton kylässä Vuoton kaupunginosassa lähellä Utajärven kunnanrajaa. Järven korkeus on 94 metriä merenpinnan yläpuolella. Järvi laskee Kiiminkijokeen Vuotonojan ja Vepsänjoen kautta.

Vähä-Vuotunki on muodostunut noin 7 400 vuotta sitten, kun se erkani Litorinamerestä maankohoamisen myötä.

Järvessä on kaksi saarta, Tiironsaari ja Kettusaari. Pohjoisrannalla on Vaarintupa-niminen kota, liiteri ja laavu. Kota oli aiemmin länsirannalla, jonne johtavat yhä pitkospuut Alapääsuon yli. Myös Kettusaaressa on laavu. Vähä-Vuoton kylän asustusta on järven itärannalla, samoin kuin kesämökkejä. Järven rannat ovat muuten asumattomia. Eteläisimmän Lieju-nimisen lahden rannalla on suurehko Lieppäänsuo-niminen suo.

Lähteet

  1. a b c Vähä-Vuotunki Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2011.
Pohjoisrannan Haudanlahden taukopaikka