Veikselinhaffi

Nykyään Veikselinhaffi on ajankohtainen aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Veikselinhaffi on osoittautunut analyysin ja pohdinnan arvoiseksi aiheeksi yhteiskunnallisen vaikutuksensa, taloudellisen merkityksensä tai arkielämän vaikutusten vuoksi. Ajan edetessä Veikselinhaffi tuottaa edelleen keskustelua ja kiistoja, mikä saa meidät tutkimaan sen monia puolia ja syventymään sen merkitykseen ja seurauksiin. Tässä artikkelissa tarkastelemme Veikselinhaffi:tä lähemmin ja ymmärrämme sen merkityksen nykymaailmassa.
Gdanskinlahti ja Veikselinhaffi.
Landsat-kuva.

Veikselinhaffi (puol. Zalew Wiślany, ven. Калинингра́дский зали́в, Kaliningradski zaliv, saks. Frisches Haff) on osittain Puolaan, osittain Venäjän Kaliningradin alueeseen kuuluva haffi (laguuni) Itämeren kaakkoisosassa. Vuoteen 1945 Veikselinhaffi kuului Saksaan (Itä-Preussiin). 70 km:n pituinen Veikselin kynnäs erottaa haffin Gdańskinlahdesta. Haffi on yhteydessä Gdanskinlahteen pohjoisosastaan Baltijskinsalmen kautta. Veikselinhaffiin laskevista joista tärkeimmät ovat Veikselin sivuhaara Nogat sekä Venäjän puolelta laskeva Pregola (Pregel). Laguunin vesi on käytännössä makeata.

Suurimmat satamakaupungit ovat Venäjän Kaliningrad haffin koilliskolkassa sekä Baltijsk sen suulla. Puolalaisia satamakaupunkeja ovat Elbląg, Braniewo, Tolkmicko, Frombork, Sztutowo, Krynica Morska ja Nowa Pasłęka.