Nykymaailmassa
Veronkorotus:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monenlaisia ihmisiä kohtaan. Olipa yhteiskuntaan, talouteen tai kulttuuriin kohdistuvan vaikutuksensa vuoksi
Veronkorotus aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi. Alkuperästään ja kehityksestään sen vaikutuksiin nykyisyydessä ja tulevaisuudessa
Veronkorotus on herättänyt keskustelua eri aloilla, synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja johtanut pohdiskeluun sen tärkeydestä ja vaikutuksista. Siksi on olennaista syventää
Veronkorotus:n tutkimukseen ja analysointiin, jotta ymmärrettäisiin kattavasti sen vaikutus ja laajuus nykyisessä kontekstissa. Tämän todellisuuden vuoksi on välttämätöntä lähestyä
Veronkorotus:n aihetta eri näkökulmista, jotta voidaan tarjota globaali ja rikastuttava näkemys, joka tyydyttää kaikkien lukijoiden uteliaisuuden ja kiinnostuksen.
Veronkorotus on verolakien noudattamatta jättämisestä verovelvolliselle määrättävä rangaistukseen verrattava seuraamus. Tällaisen veroviranomaisen määräämän hallintosanktion perusteet jaetaan kolmeen ryhmään: virheellisten tietojen antamiseen, ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyöntiin ja määräajan ylittämiseen itse hoidettavaksi säädetyn veron maksamisessa. Jos veronkorotus on määrätty, asiasta ei saa tuomita rikosoikeudellista rangaistusta, koska se rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksen "ei kahdesti samasta asiasta kieltoa".
Eri verolakien veronkorotussäännökset poikkeavat toisistaan. Korotuksen määrään vaikuttaa virheen törkeysaste ja verotettavan syyllisyysaste.
- ajoneuvoverolaki, 1281/2003, 45 §
- arpajaisverolaki, 552/1992, 13 §
- arvonlisäverolaki, 1501/1993, 182 §
- autoverolaki, 777/2020, 92 §
- ennakkoperintälaki, 1118/1996, 44 §
- kiinteistöverolaki, 654/1992, 25 §
- laki korkotulon lähdeverosta, 1341/1990, 16 §
- perintö- ja lahjaverolaki, 378/1940, 36 §
- rakennusverolaki, 54/1977, 12 §
- tullilaki, 304/2016, 96–98 §
- valmisteverotuslaki, 182/2010, 48 §
- varainsiirtoverolaki, 931/1996, 36 §
- laki verotusmenettelystä, 1558/1995, 32 §
Lähteet