Kaartinkaupunki on aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Rikas ja monimutkainen historia Kaartinkaupunki on ollut keskustelun ja analyysin aiheena useilla tieteenaloilla ja yhteiskunnan alueilla. Kaartinkaupunki on osoittautunut erittäin tärkeäksi aiheeksi tänä päivänä populaarikulttuuriin vaikutuksestaan politiikkaan ja talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme Kaartinkaupunki:n eri puolia ja sen vaikutusta moderniin yhteiskuntaan. Mikä tekee Kaartinkaupunki:stä niin kiehtovan ja merkityksellisen niin monille ihmisille? Jatka lukemista saadaksesi selville.
Kaupunginosan maapinta-ala on 0,32 neliökilometriä. Vuoden 2020 lopussa Kaartinkaupungin asukasluku oli 1 057, ja työpaikkoja alueella oli vuoden 2017 lopussa 10 512. Kaartinkaupungissa on siis suurimmaksi osaksi yritysten toimitiloja.
Kaartinkaupungin rajat kulkevat suunnilleen seuraavasti:
Kaartinkaupunkiin kuuluvat myös Esplanadin puisto ja Kauppatori sekä niiden pohjoisreunaa pitkin kulkevan Pohjoisesplanadin katualue kokonaisuudessaan, mutta eivät mainitun kadun varrella olevat rakennukset tontteineen, jotka kuuluvat jo Kruununhakaan tai Kluuviin.
Kaartinkaupungin ohi kulkevat raitiolinjat 2 ja 10.
Erottajan pelastusaseman vanhimmat osat ovat vuodelta 1891 osoitteessa Korkeavuorenkatu 26. Samassa rakennuksessa toimii myös palomuseo. Talon kivijalassa on muistolaatta, jossa lukee: ”Tässä kalliosuojassa olleesta johtokeskuksesta johdettiin Helsingin alueen ilmapuolustusta vuosina 1943–1944”.
Esplanadin puistoalueen tasoitus alkoi vuonna 1818. Puiston vanhimman osan, niin sanotun Kappeliesplanadin, rakentaminen alkoi 1824. Nykyiseen laajuuteensa puisto voitiin tehdä vasta Kluuvinlahden täyttämisen jälkeen.
Kasarmitorin alue tasoitettiin 1815. Sen nimi Kasarmitori vahvistettiin virallisesti 1836. Kasarmitorin kiveämiseen käytettiin rahat, jotka oli alun perin varattu paloturvallisuuden parantamiseksi suunnitellun kanavan rakentamiseen Kauppatorilta Kluuvinlahdelle Esplanadia pitkin. Kasarmitorin eteläreunalla sijaitsee Kaartin kasarmi, jossa toimii puolustusministeriö. Torin itäreunalla osoitteessa Fabianinkatu 15 toimi Suomen Yleisradio vuosina 1934–1981; talossa toimii nykyisin Korkein hallinto-oikeus.
Kauppahalli on vuodelta 1889 ja toimii yhä elintarvikkeiden myyntipaikkana.
Kauppatorin alueen täyttö ja laiturien rakentaminen tapahtui vuodesta 1813 eteenpäin. Elintarvikkeiden torikauppa siirrettiin Senaatintorilta nykyisen Havis Amandan patsaan kohdalle vuonna 1818. Kiveyksensä tori sai vuosina 1830–1835.
Kolera-allas on kauppatorin vieressä sijaitsevan satama-altaan nimi. Se on tuotteitaan myyvien kalastajien ja turisteja kuljettavien alusten suosiossa. Sen sivuitse kulki ennen Katajanokalle vievä rautatie. Satamaradasta on muistona kiskotusta sekä talvella jalankulkijoiden käytössä oleva kääntösilta. Rautatie oli käytössä vuosina 1894–1980.
Ruotsalainen Teatteri eli Svenska Teatern valmistui osoitteeseen Pohjoisesplanadi 2 vanhan teatterirakennuksen paikalle vuonna 1866. Rakennuksen nykyinen ulkoasu on peräisin vuodelta 1936.
↑ abHelsinki alueittain 2019, s. 66–69. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. ISBN 2323-4539. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 29.7.2021).