Pohjoinen suurpiiri

Nykyään Pohjoinen suurpiiri on erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe nyky-yhteiskunnassa. Monista näkökulmistaan ​​tämä aihe on herättänyt keskustelua ja kiinnittänyt asiantuntijoiden ja ihmisten huomion, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään sen seurauksia. Kautta historian Pohjoinen suurpiiri on ollut tutkimuksen ja analyysin kohteena, ja sillä on ollut keskeinen rooli päätöksenteossa henkilökohtaisella, ammatillisella ja sosiaalisella tasolla. Tässä artikkelissa tutkimme eri näkökohtia, jotka liittyvät Pohjoinen suurpiiri:een, tavoitteenamme tarjota täydellinen ja päivitetty näkemys sen tärkeydestä ja merkityksestä nykyisessä panoraamassa.
Pohjoinen suurpiiri (Helsinki)
Norra stordistriktet (Helsingfors)
Helsingin kartta jossa Pohjoinen suurpiiri (Helsinki) korostettuna
Helsingin alueellinen jako
Suurpiirin nro 4
Maapinta-ala (km²) 23,2 (2017)
Väestö
 - Väkiluku 43 112 (1.1.2018)
 - Väestötiheys (as./km²) 1 843 (2017)
 - Suomenkieliset (%) 87,9 (2018)
 - Ruotsinkieliset (%) 3,7 (2018)
 - Muun kieliset (%) 8,4 (2018)
Työpaikkoja 13 325 (2016)
Työttömyysaste (%) 9,6 (31.12.2016)
Peruspiirit Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä, Itä-Pakila
Lähialueet

Pohjoinen suurpiiri (ruots. Norra stordistriktet) on yksi Helsingin seitsemästä suurpiiristä. Pohjoista suurpiiriä kutsutaan myös Pohjois-Helsingiksi.

Pohjoinen suurpiiri jakautuu viiteen peruspiiriin, jotka ovat Maunula, Länsi-Pakila, Tuomarinkylä, Oulunkylä ja Itä-Pakila.

Kuvia

Kaupunginosat

Osa-alueet

Lähteet

  • Jaakola, Ari (toim.): Helsingin tilastollinen vuosikirja 2018. Helsinki: Helsingin kaupunki, 2018. ISSN 1799-5264. Teoksen verkkoversio (PDF).

Viitteet

  1. a b Jaakola, 2018, s. 13
  2. a b Jaakola, 2018, s. 31
  3. a b c Aluesarjat Helsingin kaupunki. Arkistoitu 21.4.2020. Viitattu 20.1.2019.
  4. Jaakola, 2018, s. 224
  5. Jaakola, 2018, s. 213
  6. Helsinki alueittain 2014 (Pohjoinen suurpiiri sivuilla 98-101.) Helsingin kaupunki Tietokeskus. Viitattu 6.4.2015.

Aiheesta muualla